torstai 4. maaliskuuta 2010

Tonnin lukukausimaksu?

Valvon kiukkuisena. Luin artikkelin ministeriön työryhmän ehdotuksesta. Jo jonkin aikaa on tuntunut siltä, että Suomessa tehdään rivakasti päätöksiä, joiden takana ei välttämättä ole kuin kourallinen Arkadianmäen tyyppejä. Ehkä olen väärässä, mutta voi apua, tonnin lukuvuosimaksut korkeakouluihin? Ja tällä siis nopeutettaisiin opiskelijoiden valmistumista opinahjostaan? Logiikka hoi!

Mainittakoon, etten itse koe olleeni erittäin köyhä opiskelija. Näin ympärilläni niitäkin, jotka elivät pelkällä opintorahalla ja asumistuella, jotka olivat silloin maksimissaan yhteensä noin 460 €, miinus opintorahan verot eli 430 €. Minulle jäi opiskeluaikana tuloistani käteen vuokran (yksiö Helsingissä, 430€) ja muiden kuukausittaisten maksujen jälkeen noin parisataa euroa ruokaan ja muihin välttämättämyyksiin - enkä todellakaan ollut mikään shoppailija. Ruokarahat sain siitä, että vedin tanssitunteja, mutta välillä jouduin pyytämään ei-rikkailta vanhemmiltani ruokarahaa. Jos olisin joutunut joka kuukausi maksamaan 83 € ylimääräistä, opiskeluni olisivat luultavimmin venyneet (hmm, lukeako teatterihissan tenttiin vai hankkia rahaa elämiseen?), sillä minun olisi pitänyt tehdä enemmän töitä. Tai ehkä vanhempani olisivat halunneet maksaa maksun, mutta entäs ne, joiden vanhemmilla ei ole varaa? Tai ne, joiden vanhemmat eivät halua tukea täysi-ikäisiä lapsiaan - esimerkiksi periaatteesta, väärän opiskelupaikan tai riitojen takia? Ne, jotka ovat tavalla tai toisella menettäneet vanhempansa? Suomen systeemi on melko tasa-arvoinen; toistaiseksi ei ole rahasta kiinni, voiko opiskella.

Sateenkaaren päästä löytyy.... Maksullinen huippuyliopisto? Köyhimyksiltä pääsy kielletty?


Entä tieto siitä, että opiskelu on maksullista, estäisikö se monia jo aloittamasta opintoja? Usein opiskeluelämän alussa saattaa olla muutenkin huomattavia kuluja, kuten takuuvuokran maksaminen, uuteen asuuntoon muuttamisen kulut, jne. Maksullisuus asettaa opiskelemisen kynnyksen vieläkin korkeammalle - ja aivan väärässä paikassa! Nytkin opiskelun aloittaminen vaatii usein sisua, kun kouluihin ei pääse helpolla sisään. Helpotettaisiinko tulevaisuudessa opiskelun aloittamisen kynnystä pääsykokeet poistamalla? Tällä tavalla saataisiin opiskelijat tehokkaasti suoraan yliopistoon, eikä lorvimaan ties minne ulkomaille kieliä oppimaan ja elämänkokemusta hankkimaan. Lopulta oltaisiin kuin Englannissa konsanaan. Siellä törmäsin yliopistossa alle parikymppisiin opiskelijoihin, joilla ei ollut hajuakaan siitä, mitä he halusivat tehdä; olivatpahan vaan tulleet yliopistoon, kun kaikki muutkin tulivat. Kielitaito ja elämänkokemus olivat hukassa, ja kun vanhemmat maksoivat opinnot, motivaatiokaan ei ollut sen suurempi. Harvassa olivat ne, jotka raatoivat niska limassa lukukausimaksujensa eteen yöt ja tulivat aamulla väsyneinä luennoille. Tapasin yhden sellaisen opiskelijan; hänellä oli vain yksi vanhempi, joka ei ollut rikas.

Täällä Ranskassa raha ratkaisee. Kun totesin poikaystävälleni, että olisi mielestäni tajuttoman epätasa-arvoista, ettei kaikilla olisi samaa mahdollisuutta opiskella, ja että vanhempien rahatilanne määräisi tulevaisuutesi, hän tuhahti: "Niin se menee tässä maassa!" Samaan aikaan kun Ranskassa intoillaan suomalaisten loistavasta koulutusjärjestelmästä, Suomessa suunnitellaan sen alasajoa.

On täällä Ranskassakin hyvät puolensa, täällä osataan nousta barrikaadeille! Joten eikun ottamaan oppia vallankumouksellisista, rakkaat kanssaihmiset, tällaista ei voida sallia!

18.3.2010 opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet (toivottavasti siis KAIKKI suomalaiset) järjestävät "Opiskelijarähinän".

Ei kommentteja: