tiistai 16. maaliskuuta 2010

Yli-innokkuus palkitaan!

Yritysten ja erehdysten kautta olen vihdoin saamassa ainakin yhden projektin käyntiin syksyksi, nimittäin lasten teatteriryhmän tänne oman pikkukaupungin Centre Socialiin. Ihmeellistä.

Eilen soitin tähän kyseiseen Centre Socialiin, josta valitin aiemminkin, ja siihen toiseenkin tanssikurssipaikkaan, josta myös valitin aiemmin. Tällä kertaa yritin selittää kummallekin sihteerille, että haluaisin ihan tosissaan pian tietää, josko heillä on kiinnostusta kurssejani kohtaan, kun he tarjosivat taas samaa vanhaa "johtaja soittaa teille"-vastausta. Tanssikurssitaho pyysi soittamaan huomenna, ja lupasin soittaa (joka minulle tarkoittaa, että myös soitan). Lisäksi lähetin perään mailia, jossa imoitin, että suunnittelen nyt aikataulujani syksyksi ja loppukevääksi, mutta että he ovat kyllä ykkösprioriteettini, jos heillä on vielä kiinnostusta tanssikurssejani kohtaan. Purskahdin itkuun, kun mietin, mitä tekisin jos en koskaan löytäisikään oman alani töitä täältä. Suunnitelmissani ei ole kassaneidin tai vaatemyyjän ura, ja tiedän, että niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa elättäisin itseni teatterin ja tanssin tietotaitojeni sillisalaatilla mainiosti!

Juuri kun olin samanlaisen "soitamme teille takaisin"-soittokokemuksen jälkeen väsäämässä samantyyppistä "suunnittelen juuri aikataulujani"-mailia myös Centre Socialiin, ystävällinen johtajatäti soitti sieltä, ja ilmoitti, että hän on nyt suunnitellut asiaa, ja heinäkuussa olisi tarjolla lyhyehkön workshopin vetäminen ja sitten syksyllä alkaisi varsinainen teatterikerho. Jeah.

Tästä opimme seuraavia asioita Ranskasta ja työnhausta, eli pikaopas suomalaiselle:

Soita perään ja ole yli-innokas. Älä jää odottamaan puhelua, jos sitä ei kuulu, vaan ota ohjat omiin käsiin. Suomessa tällainen toiminta tulkittaisiin ärsyttävänä, varsinkin jos on luvattu soittaa takaisin.

Varaudu pettymyksiin. Niitä on nimittäin tulossa, melko varmasti. Mutta jos säilytät taistelutahtosi ja optimistisen asenteesi, etkä lannistu, kun ovia lyödään kiinni edessäsi, saat vielä aikaan jotain suurta! Tässä maassa on nimittäin helppo luovuttaa. Erotut eduksesi, jos et kuulu niihin, jotka niin tekevät.

Ylimainosta. Ruotsinkielen taitosi ei suinkaan ole "välttävä". Haloo, suurin osa ihmisistä ei puhu täällä edes englantia yhtä hyvin kuin sinä ruotsia!

Kumarra kohteliaisuussääntöjä, mutta hyppää aidan yli aina kun voit. Jos huomaat mahdollisuuden erottua joukosta ja tehdä vaikutuksen, tai päästä helpommalla, käytä tilaisuus hyväksesi, äläkä ole kiltti suomalainen. Muista kuitenkin teititellä aina, ja kirjoittaa työhakemukseen ("lettre de motivation") kaikki mahdolliset kohteliaisuuskrumeluurit!

Muitakin alakohtaisia juttuja tietysti on, mutta nämä näin yleismaailmallisesti.

Taistelu jatkukoon, uskokaamme itseemme!

Ei kommentteja: