maanantai 10. tammikuuta 2011

No miten meni?


Uusi vuosi. Uusi elämä. Uusi aikakausi. Siis ihan samat vanhat kujeet, tavallaan, mutta monta uutta asiaa ja muutosta. Pienin niistä ei liene se, että ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen tunnen olevani täysin kotonani siellä, missä asun. Istun "uudessa" huoneessani. Se sijaitsee samassa vanhassa asunnossa Lyonissa, mutta kämppäkaverini raivasivat Suomi-lomani aikana toisen puolikkaista huoneistani tyhjäksi.

Nyt minulla on oma huone. Kokonaan oma huone. Millään seinällä ei ole kenenkään muun tauluja tai kirjahyllyjä, missään nurkassa ei ole kenenkään muun laattikkopinoja tai rekvisiittavarastoa. Tila on minun. Aaaaah. Kuvat kertovat ehkä enemmän, kuvitelkaa halutessanne laatikkopinoja joka puolelle, niin ymmärrätte minua vielä paremmin.


Viime vuosi oli suurten muutosten aikaa. Sitä edeltänyt vuosi 2009 oli maaliskuusta lähtien uuteen maahan totuttelua ja ranskankielen oppimista, sekä masennuksen ja vaikeuksien kanssa taistelua. Vuosi 2010 alkoi kuitenkin lupaavasti ensimmäisellä esiintymiselläni ranskaksi n. 200 katsojan edessä. Se taas päättyi esiintymiseen n. 3000 ihmisen edessä. Vuosi alkoi stressillä siitä, ettei töitä ole tarpeeksi ja päättyi pieniin burn out-oireisiin. Alla esittelen toiveeni ja kaikenlaisen luovan visualisointini viime vuoden ensimmäisestä kirjoituksestani. Katsotaanpa, miten meni:


* Omaa rahaa
No nyt sitä on! Loppuvuosi meni töitä paiskoessa ja tammikuu toi tullessaan palkkapäivän. Pöydällä odottaa juuri yhteensä kahden tonnin arvosta palkkashekkejä loppuvuoden projekteista. Myös tilillä on rahaa, ja lisää on tiedossa tulevista produktioista. Ihana tunne, kun kaiken taistelun jälkeen alan vihdoin olla taloudellisesti itsenäinen.

* Onnistuminen
En onnistunut ihan heti ja kaikessa - pari koe-esiintymistä meni aika huonosti - mutta syksyllä alkoi tapahtua ja vauhdilla! Palkallisia töitä rupesi yhtäkkiä olemaan useita: pikkukaupungin teatteriseurueen treenit alkoivat, Lyonin seurueen kanssa käytiin myös keikalla, vedin improtyöpajoja hoitsuopiskelijoille, opetin tanssia, dinosaurusmusikaali treenattiin ja esitettiin, niin ja...

* Töitä kamerankin kanssa
...no, tulihan se tv-roolikin sieltä ennen kuin vuosi vaihtui! Ruotsalaisen tarjoilijattaren rooli ranskalaisessa tv-sarjassa nimittäin.


* Menestystä
On sanottava, että sitä on tullut.

* Rakkautta
Vuosi sitten asuimme vielä yhdessä, kesällä 2010 muutin pois pikkukaupungista. Toiveeni olla rakentava, ymmärtäväinen ja empaattinen parisuhteessani on toteutunut vuoden aikana vaihtelevasti. Ehkä tänä vuonna sitten paremmin...

* Positiivisuutta
Olen onnistunut olemaan erittäin positiivinen kaiken muun paitsi parisuhteen suhteen. Sekin on kai jo jotain.


* Tervettä itsekkyyttä
Suomi-lomallani huomasin, etten stressannut ihmisten näkemisestä ja yhteydenpidosta. Näin niitä ihmisiä, joiden näkeminen tapahtui luonnostaan, ja hyväksyin sen, ettei minun tarvitse olla joka visiitilläni yhteydessä kaikkiin Helsingin kivoihin tyyppeihin. Kyllä ne pärjäävät ilman minuakin.

* Ekompaa shoppailua
Pelkästään käytettyjen vaatteiden ostelu jatkui menestyksekkäästi koko vuoden, uutena ostin vain sukkia, alusvaatteita ja yhdet legginssit. Luova visualisointi on auttanut vähän, kerran päätin että tarvitsen uudet mustat farkut, ja vähän ajan kuluttua sain kahdelta ystävältäni sellaiset. Molemmat istuvat täydellisesti.

* Luomua ja alastonta ruokaa
Olen viime vuoden lopulla ruvennut suosimaan lähiluomupuotiani kaikissa ruokaostoksissa, ja poikakaverin luona pikkukaupungissa on myös kiva uusi ja melko edullinen luomukauppa. Kestopussit hedelmille ja vihanneksille ovat jääneet toistaiseksi ostamatta, mutta sen sijaan salaperäisiä ruskeita paperipusseja on löytynyt menneen vuoden aikana useasti ostoskassistani. Luomucashewpähkinöitäkin saa irtomyynnistä molemmista puodeista, nam.


Vuodellle 2011 asetan tavoitteeksi uudet tv-, elokuva- ja teatteriroolit, entistä suuremmat palkkakuitit ja näin ollen rikkaaksi tulemisen. Tavoite on tällaiselle hippiblondille kieltämättä rohkea ja yllättävä, mutta sen myötä mahdollistuu sitten muita tärkeitä asioita, kuten asunnon ostaminen yhdessä rakastamani ihmisen kanssa.

Aloitan tavoitteeseeni pääsyn piilottamalla ne kahden tuhannen euron palkkashekit shääshtötilille ja jatkamalla kituuttamista ja penninvenyttämistä ihan entiseen malliin, luomusta ja ekologisuudesta tinkimättä. Oikein hyvää uutta vuotta kaikille, may your wildest dreams come true!

4 kommenttia:

Sini kirjoitti...

Varmasti aivan ihana tunne kun on oma tila jossa ei ole kenenkään muun tavaroita! Valot ikkunassasi on aivan ihana idea, taidan ehkä kopioida meille myös :)

Sama juttu, nämä 2 vuotta jotka olen ollut ranskassa ovat olleet taistelua kielen kanssa, masennustakin havaittiin mutta siitä pääsin yli. Töitä taas etsien, mutta parempaan päin kun työkkärikin innostui tukemaan työnhakuani!

Kaikkea hyvää sinulle vuodelle 2011!

Mademoiselle Fromage kirjoitti...

Kiitos Sini, samoin sulle!! Ollaankin oltu melkein yhtä kauan Ranskassa. On tää aikamoinen maa. Nyt kyllä tuntuu jo ihan kodilta, vaikka pieni kulttuurishokki aina vähän iskeekin Suomesta tullessa... Toisaalta niin iski kyllä Suomeen saapuessakin. :D

Siitä vaan kopioimaan! Ja jos noi valot kiinnostaa, niin niitä sai ainakin aikanaan (ja ainakin joulun alla) "Auringosta itään, Kuusta länteen"-nimisestä kaupasta Helsingistä, ovat sellaisia oikeista kuivista lehdistä tehtyjä ruusun näköisiä ja niitä löytyy erivärisinä. Näin kyllä vastaavan tyyppisiä myös täällä Lyonin joulumarkkinoilla. Tässä linkissä kuva niistä lähempää (postauksen vika kuva):

http://blondipatonkimaassa.blogspot.com/2010/10
/tavallaan-kaikki-on-aina-hyvin.html

Toivotan sulle valtavasti voimia, päättäväisyyttä, periksiantamattomuutta, hullunrohkeutta, suomalaista sisua ja optimismia työnhakuun! Niitä kaikkia tarvitaan!! Muista unelmoida ja uskoa itseesi!!!! :) (Unelmakartoistakin on apua, oikeasta sivupalkista löytyy linkki mun unelmakarttapostaukseen...)

Bisous!!!

Airelle kirjoitti...

ihania, noi sinun unelmakarttasi.

hyvää uutta vuotta sinullekin ja toivottavasti sinunkin unelmasi toteutuvat!

Mademoiselle Fromage kirjoitti...

Kiitos kiitos Airelle!! Ihania ovat nämä sun kommenttisi myös aina! :) Kaikkea hyvää sinne päin patonkimaata!!!