tiistai 27. syyskuuta 2011

Rauhaa, rakkautta ja riippumattomuutta


Palasin juuri viikolopunvietosta Rumpalini vanhempien luota kauniiden vuorten ja kastanjapuiden keskeltä. Istun yksin sotkuisessa huoneessani. On vähän surumielinen ja haikea olo. Sellaisella aika rauhallisella tavalla.


Rumpalin kanssa on hyvä olo, vaikka muutama konfliktitilannekin on tullut eteen. Kommunikaatiomme ei silloin ole sujunut täysin mutkattomasti, mutta kehitystä parempaan suuntaan on näkyvissä. Ainakin olen saanut aina sanottua (viimeistään jälkeenpäin) kaiken mieltäni painavan ääneen ja minua on kuunneltu.

Olen myös tarkastellut itseäni kriittisesti peilistä ja opetellut päästämään irti kaikkien räikeimmistä puolustusmekanismeistani - esimerkiksi itkuun purskahtamisesta silloin, kun siihen ei oikeasti ole syytä.


Rumpali itse on hieman epävarma siitä, haluaako hän olla vakavassa parisuhteessa. Hän on aika nuori ja omasta mielestään liian kokematon. Hän ei tiedä, onko hän valmis sitoutumaan ja haluaisi ehkä vielä kokea lisää ja elää vapaana.

Minua ei pelota tämä yhtään, päinvastoin on hassulla tavalla vapaa ja irtonainen olo, vaikka olenkin rakastunut. En jaksa murehtia nyt mistään, olen valmis menettämään kaiken. Ei minun onnellisuuteni ole kiinni hänestä, aivan kuten ei edellisestä poikaystävästänikään. Katsotaan, minne elämä meidät kuljettaa, ainakin nyt viihdymme tosi hyvin yhdessä. Ja hän taitaa myös olla minuun aika rakastunut. Mikä on tietysti normaalia, koska olen tosi ihana.


Työrintamalla näyttää valoisammalta kuin aikaisemmin. Sain teatterikurssien vetäjän sijaisuuden tunnetussa Lyonilaisessa teatterissa - erittäin hyvä tapa soluttautua sisään! Ja liikehtiä lavaakin kohti, sillä kaikki muut kurssien vetäjät ovat lisäksi näyttelijöitä teatterin omassa compagnie'ssa. Mutta kyllä kurssienkin vetäminen on tosi nastaa, eli jee jee, hyvin menee! Lisäksi vedän myös pikkukaupungissa teatterikursseja kaksi kertaa viikossa.

Lokakuun puolivälissä alkavat uuden prokkiksen treenit, näyttelen siinä kahdestaan kuulemma megalahjakkaan näyttelijä-sirkustaiteilija-tanssijakundin kanssa. Ei haittaa.

Ja marras- ja joulukuussa on vuorossa dinosaurusmusikaalin uusintavedot Pariisissa, sekä muutama improvisaatiokurssi hoitsuopiskelijoille.

Ja sitten tietenkin ne lukuisat televisio- ja leffaroolit, jotka saan kyllä varmasti tässä syksyn aikana. Heh heh.


Unelmakartta odottaa edelleen tekijäänsä. Mitäköhän juuri nyt toivoisin? Entä pidemmällä tähtäimellä?

Lyhyen tähtäimen toiveita:

- terveellisiä herkkuja : taateleita, raakasuklaata, kaikkia ihania raakajälkkäriherkkuja

- siivousintoa

- sauna ja hieronta

- ruusuja

- uusi Melvitan luomuhajuvesi

- pieniä rooleja ja avustajahommia tv-sarjoissa ja elokuvissa syksyn mittaan

- noista töistä rahaa (ruokaan, sairasvakuutukseen, kännykkälaskuun, joogatunteihin, niihin raakajälkkäriherkkuihin...)

- että voisin muuttaa minulle torstaiksi annetun casting-ajan, koska olen silloin matkalla Suomeen


Pitkän tähtäimen toiveita:

- iso televisio- tai leffarooli, joka avaa ovia (keväällä)

- paljon rahaa (oman kämpän ostamiseen, ajokortin hankkimiseen, matkustamiseen, tanssitunteihin, laulutunteihin, erilaisiin kursseihin, teatterissa käymiseen, ravintolassa syömiseen...)

- mielenkiintoisia ja hyvin palkattuja teatteriprokkiksia, joiden aikataulut eivät mene päällekkäin (keväällä)


Siinäpä muutama unelma, unelmakarttainspiraatiota odotellessa... Kaiken kaikkiaan olen tällä hetkellä vähän tällaisessa jumiolotilassa, en saa itsestäni kauhean paljon irti. Virtsatientulehduskaan ei parantunut antibiooteilla, nyt vedän karpalomehua ja huomenna taas lääkäriin... Toivottavasti pääsen kohta taas vauhtiin, parannun ja innostun riehumaan ja nauttimaan elämästä entiseen malliin.

2 kommenttia:

Airelle kirjoitti...

vaikuttaa ihan siltä, että kaikki bloggarit ovat lähdössä Suomeen tänä syksynä!! toivottavasti sinulla on hyvä matka ja syksy on kaunis ja värikäs eikä sateinen. ja hyvää onnea noita toiveitasi ajatellen, varsinkin uuteen suhteeseesi ja työrintamalle.

Mademoiselle Fromage kirjoitti...

Kiitos paljon, juu itsekin toivon, että juuri noilla saroilla kaikki alkaisi sujua paremmin... Täällä Suomessa on oikein kaunista ja sadekin on ihanaa, tänään paistoi aurinko ja oli tosi lämmin! Terkkuja kultaisten koivunlehtien keskeltä! :)