tiistai 19. heinäkuuta 2011

Patonkimaasta ruisleipämaahan - kulttuurishokin erittelyä


Muutama huomio Lyonista ja Ranskasta, sekä Helsingistä ja Suomesta.

1. Ranskassa asiakkaita tervehditään kaupassa sanomalla hyvää päivää ja kaikkia teititellään. - Suomessa myyjä sanoo (ehkä, jos huomaa sinut) "Moi!" ja "Haluutsä pussin?"

2. Lyonissa bussikuski pysähtyy odottamaan juoksevaa miestä. - Helsingissä bussi, johon halusin hypätä ajaa muita busseja täynnä olevan pysäkin ohitse, eikä edes vilkaise, olisiko joku halunnut tulla kyytiin.

3. Ranskassa +21°C tarkoittaa, että kaikilla on takki päällä. - Suomessa mennään biitsille.


4. Lyonissa on paljon 18-20-vuotiaita sinkkuja. - Helsingissä on paljon 18-40-vuotiaita sinkkuja.

5. Ranskassa juodaan terassilla pari lasia viiniä. - Suomessa juodaan.

6. Ranskassa syödään, koska on illallisaika ja kova nälkä. - Suomessa syödään, ettei tulisi nälkä.

7. Ranskassa syöminen on sosiaalinen tilanne. - Suomessa yritän syödä yhtä aikaa edes isäni kanssa, sillä äitini on jo syönyt ja veljelläni ja hänen tyttöystävällään ei ole nälkä. Yhtäkkiä kaikki lähtevät ruokapöydästä katsomaan kasvimaata. Jään istumaan yksin linssikeittoni kanssa. Tunnin päästä äitini ilmoittaa, ettei olekaan vielä syönyt ja syö television ääressä. Onneksi toiveeni kuullaan ja illalla istumme saunan jälkeen yhdessä pöytään.


8. Ranskassa miehet tanssivat baarissa, vaikka he eivät edes olisi humalassa ja vaikka he eivät osaisikaan tanssia. - Suomessa miehet heiluvat holtittomasti humalassa tanssilattialla, koska olisi noloa yrittää oikeasti tanssia.

9. Lyonissa flirttailu on vaikeaa, sillä naisilla on teräksinen suojamuuri ympärillään ja miehiä pelottaa yleensä liikaa lähes varma torjunta. Naiset eivät usein edes hymyile miehille, joista he ovat salaa kiinnostuneita. - Helsingin baareissa pariutuu jatkuvasti lukemattomia ihmisiä, usein muutaman drinkin avituksella. Naisetkin tekevät aloitteita ja kontaktin ottaminen on luontevampaa ja luvallisempaa.


10. Ranskassa vuohenjuusto maksaa 1,29 € ja ihan hyvä viinipullo 3 €. - Suomessa sama vuohenjuusto maksaa 3,69 € ja viini 8,70€.

11. Ranskassa kilo pakaste(metsä)mustikoita maksaa 9€. - Suomessa mustikoita löytyy lähimetsästä ilmaiseksi.

12. Lyonissa teinitytöt pukeutuvat mustaan, harmaaseen ja beigeen ja heillä on Guessin laukut - tai ainakin kopiot. - Helsingissä teinitytöt pukeutuvat neonpinkkiin, keltaiseen ja kirkkaanvihreään ja heillä on kasarivintagelaukut.

13. Lyonissa smoothie on hedelmistä ja mehusta tehty pirtelö. - Helsingissä smoothie on goji-marjoista, maca-jauheesta, villiyrteistä ja avokadosta tehty pirtelö, johon on lisätty steviaa ja spirulinaa.

Smoothie-baari Caneli Iso-Roobertinkadulla

14. Kun Ranskassa miespuolinen henkilö kysyy ulkomaalaiselta naiselta: "Can I kiss you?", tämä voi tarkoittaa, että hän pyytää lupaa antaa poskisuukot hyvästellessä. - Suomessa se nainen on jo suudellut sitä ranskalaista miestä suulle ajat sitten.

15. Ranskassa viiden minuutin myöhästyminen tapaamisesta ei ole vielä oikeastaan myöhästyminen. - Suomessa tekstiviesti piippaa tasalta: "Sori olen myöhässä! Tulen 3 minuutin päästä!"

torstai 7. heinäkuuta 2011

Hyviä kuulumisia


Terveisiä Suomesta metsän keskeltä. Minulle kuuluu hyvää, syön mustikoita ja tapaan rakkaita ihmisiä. Parin erittäin ihanan ja kunnioittavan sähköpostin vaihtamisen jälkeen on aika kääntää sivua, toivottaa rakkaalle entiselle kumppanilleni kaikkea hyvää ja kiittää maailmankaikkeutta kaikesta siitä kauniista, mitä sain kokea hänen rinnallaan näiden kolmen vuoden aikana. Käännän siis katseeni seuraaviin seikkailuihin ja juurrutan jalkani tukevasti tähän hetkeen, uusi elämä on alkanut.

Tässä muutama hyvä kuuluminen ennen Suomeen tuloa. Raporttia ruisleipämaasta seuraa sitten myöhemmin...


Vaikka yleensä välttelen sokeria, se pelasti taannoin erään illan. Olimme syöneet ystäväni kanssa lyonilaisessa huonossa kasvisravintolassa, jossa luomusuklaakakku maistui pahville - ennenkuulumatonta! Kun tulimme toiseen ravintolaan tutun muusikon keikalle, tilasin tämän jälkiruuan: mangosorbettia suklaakastikkeella ja kermavaahdolla, mansikoita kekseillä ja suklaakastikkeella, sekä kolmen suklaan kakku. Ja kyllä, oli h-y-v-ä-ä.


Parc de la Tête d'Or on ehkä Lyonin ihanimpia paikkoja. Kun veljeni tuli tyttöystävänsä kanssa kylään, kävimme siellä katselemassa kirahveja, vesipuhveleita, kilpikonnia ja yleistä vehreyttä.


Tämän hetken vihreä, tai no, musta pirtelö:

~ 1 banaani
~ 3-4 desilitraa viinirypälemehua
~ 1-2 dl mustikoita
~ pari kourallista mahdollisimman vihreää salaattia
~ pari ruokalusikallista pilkottua selleriä
~ ruokalusikallinen spirulina-jauhetta
~ runsas teelusikallinen pilkottua inkivääriä
~ puolikas sitruuna



Toisen tutun muusikon keikalla tanssijalka riistäytyi käsistä, niin luvattoman hyvää funkkia päättivät soittaa! Ensimmäistä kertaa vuosiin olin yhtä hikinen livemusiikin ansiosta, me likey!


Avignonin teatterifestivaaleilla oli kivaa. Kävin katsomassa parin ystävän esitykset ja nautin festivaalitunnelmasta.

Seurueet mainostivat OFF-festivaalin esityksiä kaduilla mitä kreiseimmissä kostyymeissä ja käyttivät häikäilemättömiä tekniikoita yleisön houkutteluun; yksi komea nuorimies avautui meille kertoen, että eilinen esitys oli viivästynyt, koska meitä ei ollut näkynyt yleisössä ja toivoi, että me tänään ilmestyisimme ajoissa paikalle, jotteivät he taas joutuisi aloittamaan myöhässä.



Olin yötä festivaaleilla töissä olleen tytön luona, joten ilta jatkui esitysten jälkeen upeissa paikoissa järjestettyihin kutsuvierastilaisuuksiin...


Aamulla en festivaalielämän keskellä saanut loihdittua itselleni viherpirtelöä, vaan nautinkin aamiaiseksi juustoja, voita, luomuriisikakkuja, tuorepuristettua appelsiinimehua ja suklaabriocheja. Hih.

Ai niin, ja yhdessä illanvietossa näin Juliette Binochen hymyilevän viereisessä pöydässä.

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Auts.


Tänään on taas vaikea päivä. Umpisolmu sydämen korkeudella kiristyy. Viikko sitten olin hakemassa vanhaan osoitteeseeni tulleita kirjeitä entiseltä poikaystävältäni. Entiseltä poikaystävältäni. Kuinka omituista kirjoittaa kaksi sanaa, jotka tuntuvat vieläkin epätodellisilta. Kirjeiden haun jälkeen sain tekstiviestin: "Olit todella kaunis, kuten aina ;)" Auts.

Kuka on tämä mies, joka lähettää minulle kehuja ulkonäöstäni silmäniskun kera? Onko se se sama mies, joka päätti, ettei hän voi muuttaa takiani viereiseen kaupunkiin? Mies, joka asetti minut prioriteettilistalla alemmaksi kuin tutussa ja turvallisessa arjessa pysymisen? Mies, jonka takia minä muutin vieraaseen maahan ilman kielitaitoa tai kontakteja? Mies, jota rakastin syvemmin kuin ketään aiemmin? Mies, jonka kanssa halusin jakaa elämäni, ehkä jopa saada lapsen, vanheta? Kyllä. Auts.


Vastasin tekstiviestillä, että hänkin näytti komealta, kuten aina, ja että hän tapaa vielä varmasti jonkun kauniin, ihanan ja rakastavan naisen, jonka kanssa hän voi jakaa elämänsä. Toivotin kaikkea hyvää. Auts.


Ostin eilen Cosmopolitanin (naurakaa vaan), ja vasta myöhemmin huomasin sen kannessa koreilevan otsikon: "Avez-vous digéré votre rupture?", "Oletko niellyt (sulattanut) erosi?" Tai itse asiassa kaverini huomasi sen Croix-Roussessa (Lyonin boheemikaupunginosa) tyttöjen kanssa nautitun valkoviini-illallisen jälkeen ja tiedusteli, ostinko lehden kyseisen testin takia. Eikun testiä tekemään siis.

Tänään lehdestä puuttuu yksi sivu, se makaa revittynä jossain Croix-Roussen pikkukaduilla. Muistan siitä huolimatta liian hyvin kaksi vastausta.

Mikä saa sydämesi tykyttämään?

a) Uusi komistus kainalossasi
b) Se, että luulet näkeväsi entisen poikaystäväsi jossain
c) Hyvännäköinen kundi, jonka näit eilen baarissa
d) Se, että joku puhuu eksästäsi sinulle


Vastasin b), ja usein. Auts.


Toinen kysymys koski sitä, mitä kaipaan eniten. Vaihtoehtoja olivat hänen ihonsa tuoksu, yhteiset projektimme, parisuhteessa oleminen, ja sitten vielä tämä: "Votre complicité."

En löytänyt sanalle "complicité" hyvää käännöstä, google tarjosi "rikoskumppanuutta". Sielunkumppanuus voisi ehkä toimia, tai yhteys, tai samalla aaltopituudella oleminen. Siis se, että on ihan liian hyvä olo jonkun kanssa.

"Teidän sielunkumppanuuttanne." Kyllä. Juuri sitä. Auts.


Tänään minut on kutsuttu viettämään uima-allasiltapäivää tyttökavereiden kesken. Se ehkä vähän helpottaa. Sydänsurulääkekuuri on muuten purrut ihan hyvin välillä, mutta aika on kai paras lääke. Mikä cliché, plääh ja aargh, eikö voisi nyt jo olla hyvä olo heti?


Ai niin, ja oli siinä testissä vielä yksi kinkkinen kysymys: (huonosti käännetty ranskasta suomeksi, mutta ymmärtänette sisällön)

Olisit hänen vuokseen valmis...

a) pysymään ystävinä.
b) antamaan anteeksi ja menemään elämässä eteenpäin.
c) kertomaan, että olet viimein tavannut jonkun toisen.
d) jättämään/unohtamaan kaiken ja aloittamaan uudestaan alusta.


Noh, d). Auts.