Loma ruisleipämaassa on kulunut yllättävän nopeasti, välillä sairastaen ja erakoituen ja välillä hektisen iloisena ympäri Suomea pyörien. Tähän mennessä olen:
- käynyt miimikurssilla ja nähnyt hienoja esityksiä Tampereen teatterikesässä - ja tutustunut siellä ranskalaisen esityksen teknikoihin ja näyttelijöihin, joista yksi oli ollut siellä Avignonin teatterifestareilla sen Juliette Binochen vastanäyttelijänä, hih hih.
- ollut järjestämässä kaksia polttareita ihanille ystävilleni - niiden ohjelmaan kuului muunmuassa Black Eyed Peasin My Humps-biisin suomenkielisen version levyttäminen, tanssillisen "musavideon" filmaus Destiny's Childin Bootylicious-kappaleeseen ja drag queenin esiintyminen, sekä tietysti villi tanssiminen aina kun mahdollista!
- tavannut erinäisiä villieläimiä läheltä: kolme hirveä ja vasan, peuran vasoineen, kuikkia, hirvikärpäsiä, punkkeja, sudenkorentoja, silkkiuikkuja, oravia, sammakoita... Ja tietysti muita epämääräisiä vaappuvia otuksia.
- joutunut myöntämään katkeran häviöni sienestyksessä, ja vieläpä ranskalaiselle muusikolle! Metsässä kuului aina vaan jostain takaani: "Ici, ici!!" Ja kun saavuin paikalle, oli herralla kädet täynnä kanttarelleja. Itse en löytänyt yhtäkään. Hirvittävä häpeä.
- pyörinyt kaikenmaailman konserteissa, klubeilla, puistoissa ja festivaaleilla rakastamassa Helsinkiä
- joogannut laiturilla peilityynen järven ympäröimänä, juossut hikipäissäni mökkisaaren metsässä ympyrää ja herkutellut pureskeltavalla (eli tehosekoittamattomalla) pirtelöllä: pari desiä rypälemehua, ruokalusikallinen spiruliinaa, 1-2 desiä marjoja, taatelinpaloja, pilkottua inkivääriä, pilkottu banaani ja välillä myös vääräoppisesti maitorahkaa, sekoitetaan lomalaisen rennolla otteella haarukalla murskaten. Ei näyttänyt houkuttelevalta, mutta hyvää oli!
- käynyt nielunviljelyssä ja maksattanut äitini kipeäksi, koska en ollut hankkinut eurooppalaista sairaanhoitokorttia enkä matkavakuutusta.
- Syönyt Seurasaaressa Ingmanin café latte-jäätelöä, joka on vuosituhannen alkuun sijoittuneen jäätelömyyjäurani vuoksi ainoa kotimainen jäätelö, josta suostun maksamaan - mikään muu ei enää maistu miltään! Haluaisin myös tässä tarkentaa, että pehmiskoneen puhdistusprosessiin (ja sen muutamiin laiminlyöteihin) tutustuttuani on pehmytjäätelökin jäänyt ostamatta.
- tilannut uuden passin 3 minuutissa. Poliisiaseman kassaneiti ilmoitti, että tekstiviestillä tulee sitten ilmoitus, kun sen voi hakea - tekstiviestillä!!! Liian helppoa!
- hakenut uusitut pankkikorttini kahdesta eri helsinkiläisestä konttorista, jotka olivat jostain syystä molemmat minun "kotikonttoreitani" ja ihmetellyt, miksi luottokorttimaksun automaattiveloituksen minimimäärä 30€ laskutetaan tililtäni automaattisesti, vaikken ole ostanut luottokortillani mitään. Eli ei täälläkään aina ole onneksi blondilla helppoa.
- juonut muutaman ylihinnoitellun superpirtelön ja kuolannut kivoissa ekopuodeissa kaikkia ihania tuotteita ja meinannut ostaa ruisleivän juurta Jyväskylästä Katriinan kaupasta. Oli kallista. Ostan, kun en ole enää köyhä ja kun olen varma, että meinaan sitten kanssa leipoa sitä leipää.
- viettänyt epäterveellisyysillan ja ostanut lempipakastepizzaani Alepasta & lempi-irtokarkkejani Makuunista ja käpertynyt pedatulle sängylle tyynyjen sekaan (parasta!) katsomaan huonoa romanttista komediaa, missä näytteli sentään Blondin kostosta tuttu ihana Reese Witherspoon. Leffan nimi oli How Do You Know, en suosittele. Pizza ja karkit olivat hyviä.
- kierrellyt UFF:eissa ja ostanut ihanan violetin seeprakuvioisen neuletakin, saanut isoäidiltäni violetin huivin, ostanut kuudella eurolla Prisman lastenosastolta violetit vakosamettihousut (kokoa 164) - ai mikäkö tämän hetken lempivärikö kö kö? (Muistakaa lukea ääneen tuo loppu, ranskankielentaitoiset.)
Ihanaa on ollut, mutta nyt alan jo pikkuhiljaa odottaa paluuta takaisin patonkimaahan. Ruisleivät matkalaukussa, naturellement!