lauantai 15. lokakuuta 2011

Tilauksessa helppo elämä


Eksynyt olo. Iso tienristeys edessä, enkä tiedä ollenkaan minne pitäisi lähteä. Ja sittenkin kun päätös on tehty on vielä pitkä taival kuljettavana.

Toinenkin syksyn projekti peruuntui, tällä kertaa minua ei tosin "potkittu pihalle" vaan tämä ohjaaja siirsi produktiota eteenpäin vuodella. Sääli, odotin prokkista innolla ja meidän piti lähteä viikon päästä kahdeksi viikoksi treenaamaan etelään (siis eteläisempään Ranskaan). Toissapäivänä puhelin soi ja ohjaaja pahoitteli, ettei hänellä ole aikaa eikä energiaa tälle produktiolle, kylläkin erittäin ymmärrettävistä syistä. Näin ollen minulla ei ole loka- ja marraskuussa töitä - lukuunottamatta muutamaa huonosti palkattua teatterityöpajaa lapsille.


Mietin siis uutta suuntaa. Jos menestys ei ole tullakseen täällä Lyonissa, minun on pakko ennen pitkää vaihtaa maisemaa. Siis jollen halua tehdä jotain muuta työtä ansaitakseni rahaa. Mutta en halua.

Koska en aio vaihtaa ammattia, käyn yksinkertaisesti läpi erilaisia vaihtoehtoja. Voisin hankkia agentin, ruveta filmitähdeksi ja muuttaa Pariisiin. Voisin etsiä töitä Suomesta jostain maakuntateatterista, aloittaa uudestaan elämän jossain pikkukaupungissa ja opetella taas sietämään kylmää ja pimeää. Tai voisin ruveta suomalaiseksi filmitähdeksi Helsingissä. Tai lähteä takaisin Englantiin.


Muualle lähtemiseen on kuitenkin muutama ehto: Määränpäässä on oltava luvassa varma työpaikka tai lukuisia hyvinpalkattuja projekteja. En nimittäin enää aio hypätä täysin tyhjän päälle, sen verran uuvuttava kokemus se oli. En myöskään aio opetella uutta kieltä. Enkä seurata kumppaniani, enkä ottaa muutenkaan suunnitelmissani huomioon ketään muuta kuin minut. Saa nähdä, tinginkö ehdoista heti huomenna.

Ensi viikolla on onneksi neljän päivän työpajajuttu tutun näyttelijän kanssa, teemme eri alojen taiteilijoiden kanssa jotain taidehiippailujuttuja ja esiinnymme tulevaisuudessa kaikenlaisissa yllättävissä paikoissa ja tilanteissa. Siis jos he nyt haluavat minut mukaan porukkaan, mutta näin ainakin alustavasti ymmärsin.

Lisäksi teatterityöpajoja lapsille on vielä jäljellä, kyllä nekin ovat ihan kivoja palkan surkeudesta huolimatta. Ja saanpahan liikuntaa ja paremman mielen penskojen kanssa pomppiessa.


Mitä nyt haluaisin?

Ison leffa- tai televisioroolin keväälle. Sellaisen, joka takaisi toimeentulon kesään asti ja jonka avulla saisin oikeuden taiteilijatyöttömyyskorvaukseen, eräänlaiseen freelancerin kuukausipalkkaan. Kuvaukset voisivat olla Pariisissa ja Lyonissa. Kameran kanssa työskentely on täällä melkein aina todella hyvin palkattua. Ja tietysti mainekin toisi mammonaa, jota nyt vaan kerta kaikkiaan tarvitsen.

Olen kyllästynyt sinnittelemään ja miettimään pään puhki jokaisella ruokakauppakäynnillä, jotta en tuhlaisi liikaa. Haluan joku päivä ostaa asunnon, syödä pelkkää luomuruokaa, käydä tanssitunneilla ja joogassa, matkustaa junalla Euroopan läpi, käydä isoissa teattereissa (ja miksei myös näytellä niissä) ja konserteissa, olla taloudellisesti täysin itsenäinen.


No, tulin juuri lenkiltä ja jotain pitäisi tehdä kai tänäänkin. Tässä seuraavat askeleet, jotten masentuisi täysin tänä viikonloppuna:

1. Käy suihkussa.

2. Pukeudu.

3. Imuroi, vaihda lakanat ja siivoa.

4. Listaile unelmia ja ala (vihdoin) tekemään unelmakarttaa.

5. Mene ostamaan uusi kaunis kalenteri, jonne kirjoitat sitten ylös ensi kevään kuvausten aikataulut, prokkisten harjoitukset ja esityspäivämäärät.

6. Osta hyvää ja terveellistä ruokaa. Unohda raha. Ostoslista: Porkkanoita, kaalia, linssejä, parsakaalia, papuja, pinaattia, herkkusieniä, oliiviöljyä, jogurttia (täysrasvaista, vuohenmaidosta tehtyä), sitruunoita, omenoita, banaaneja, rusinoita, kaurahiutaleita, kokojyväruisleipää, salaattia, valkosipulia, inkivääriä, hunajaa, rypälemehua,

7. Katso joku inspiroiva leffa ja syö hyvä ja terveellinen illallinen. Jatka unelmakarttaa. Nuku hyvin.

8. Joogaa aamulla pitkään, tee itsellesi viherpirtelö ja mene puistoon kävelylle.

9. Syö hyvä lounas.

10. Mene jonkun ystävän kanssa kivaan kahvilaan.

11. Improvisoi. Katso minne tie vie. Kaikki järjestyy.

6 kommenttia:

RunoTalon Sari kirjoitti...

Ihana, ihana tekemisen lista! Elämässä oleminen on ainakin itselleni aaltoliikettä ja välillä on otettava vauhtia, ehkä askel taakse ja sitten kolme eteenpäin. Vahvasti ja nautinnolla tunnelmakarttaa tehden löytyy vastaukset ennemmin tai myöhemmin olen huomannut.

Aloitin juuri testaamaan oman elämän käsikirjoittamista, mutta en ehtinyt vielä tehdä siitä postausta . Sinulle toivon pieniä ihania ihmeitä lähitulevaisuuteesi :)

Mademoiselle Fromage kirjoitti...

Kiitos Sari, joo ihan oikeassa olet. Pitää opetella aaltojen mukana oloa, että mieli säilyisi silti levollisena. Joskus se vaan on vaikeaa... Mutta aallonpohjassa on jo käyty, tästä on matka vain ylöspäin! :) Ihania syyspäiviä sinne!!

Anonyymi kirjoitti...

No nyt sitten lisää kivaa tekemistä. Lauantaina 3. 12. klo 16viettämään monikansallisessa ja -kulttuurisessa seurassa joulujuhlaa kuutoskaupunginosassa os. 12 rue Fenelon 69006 Lyon, kulmassa oleva rakennus. Nää suomalais-sekakulttuuritapahtumat on niin mainioita ja ihan oma lukunsa, mielenkiintoisia.
terv. paskeriville

Mademoiselle Fromage kirjoitti...

Moi Paskeriville, kiitos kommentista! Ikävä kyllä en pääse tuolloin paikalle, olen Pariisissa lastenmusikaalissa tanssimassa... Mutta mukavaa joulujuhlaa teille, siellä onkin paljon tuttuja! :) Eiköhän me vielä törmätä kanssa joku päivä!

kaisu marjatta kirjoitti...

mielenkiintoisia näkemyksiä.. toivon kaikkea kivaa vaikka oikeeeeen kuuuuluisaksi filmitähdeksi;))tai mitä nyt tahdotkin. Elämä on vuoristorata, ohjaat omaa vaunuasi, nousua edessä onhan nyt jo lohikäärmeen vuosi ihku pian

Mademoiselle Fromage kirjoitti...

Jes jes, kauheesti uusia töitä on ilmaantunut, eli tilaukseni kuultiin!! Ja nimenomaan, olen itse paiskonut töitä kaiken eteen joten hyvältä tuntuu kun asiat kantaa taas hedelmää! :) Kaikkea ihanaa sinunkin vuoteesi, olkoon se täynnä hyvää energiaa! :)