torstai 1. joulukuuta 2011
Shakespearea, suklaata ja villasukkia
Hei taas tyypit! Lopetin arpomisen, jään Lyoniin. Hurraa! Kevät näyttää yhä sekavalta, mutta olen nyt treenaillut jonkin verran kiinnostavan teatteriseurueen kanssa Shakespearen sonetteja sekä improvisoitua näytelmää, joka sijoittuu 1930-luvulle.
Treenikausi oli melkoisen intensiivinen, ja viikon ajan selvisin aikaisista aamuherätyksistä mustikoilla, kauraleseillä ja vaahterasiirapilla terästetyn kaurapuuron avulla. Myöhemmin päivästä otin käyttöön tujummat lääkkeet, eli tumman luomusuklaan ja taatelit. Suklaariippuvaisuus oli päällä ankarasti, mutta yritin pitää määrät pieninä.
Tulin hieman kipeäksi rankan treenijakson päätteeksi, joten jätin taas sokerin pois ruokavaliosta. Nyt voin paremmin ja olen keskittynyt viherpirtelöihin, isoihin linssi-vihannessalaatteihin, ja ylipäätään kahteen T:hen: Terveellistä ja Tarpeeksi! Että jaksaa kunnon aterioilla, eikä tarvitse vastustaa suklaisten välipalojen kutsua...
Lyonissa oli jonkin aikaa todella kylmä. Tänään tosin +14 astetta, heh. Mutta kun täällä on 5 astetta, kylmyys on ilmankosteuden takia niin läpitunkevaa, ettei mistään muusta kuin auringonpaisteesta voi erottaa, ettei olla Helsingissä vaan eteläisemmässä Ranskassa. Kaikki villainen, mitä omistan on käytössä koko ajan. Tässä välissä kiitos äidille (ja tädille ja isoäidille) kirjavasta villasukkakokoelmasta ja muista järeästä villavarustuksesta - ja yleisestä ihanuudesta tietenkin!
Täällä villasukilleni ja äitini kutomalle ihanalle violetille megavillahuiville ensin naureskellaan - kunnes muita palelee. Lopulta kaikki vaativat päästä valtavan villahuivin uumeniin. Suomessa ihmiset osaavat pitää itsensä ja kotinsa lämpiminä - välillä liiankin lämpiminä tosin. Villaa ylle vaan siellä pohjoisessakin ja patterit pienemmälle!
Olen ruvennut kirjoittelemaan pieneen vihkoseen luovan visualisoinnin muistiinpanoja, kuten affirmaatioita ja listoja unelmista ja toiveista. Suosittelen! Unelmakartan teko on jäänyt toistaiseksi, mutta ehkäpä aloitan sen pian, kun alan hahmottaa selkeämmin mitä oikeastaan haluan.
Saa nähdä, tässä kuussa selkenee varmaan vähän, mitä teen keväällä milloinkin ja kenen kanssa. Huhtikuussa yksi todella kiinnostava koulutusjakso. Sen järjestää teatteri, jossa vedin syksyllä lasten teatterikursseja. Koulutusjaksolla opiskellaan ja yhdistellään commedia dell'artea, breakdancea, laulua, miekkailua ja beatboxingia. Aaaahh, tahtoo sinne!
Koulutukseen haetaan koe-esiintymisellä ja se on maksullinen. Rahoituksen saaminen taiteilijoiden koulutuksia rahoittavan organisaation kautta on mahdollista, jos on tarpeeksi "cachet'ita" eli esiintymis- tai harjoituspalkkioita kahden vuoden ajanjaksolla. En ole vielä laskenut, mutta minulla ei todennäköisesti ole tarpeeksi palkkioita. Onneksi työkkärin täti pyysi kiikuttamaan kurssin kustannusarvion hänelle, mikäli en saa rahoitusta muualta. Ehkä työkkäri siis maksaa? Utopistista.
Valoa ja pieniä lämpöisiä ja kivoja juttuja teille kaikille pimeyteen ja/tai kylmyyteen! (Voi vitsi tätä internetin ihmeellisyyttä, nytkin joku teistä varmaan lukee tätä ja hohottaa partaansa jossain Intiassa paahtavan auringon alla...)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)